Suurpetoyhdyshenkilöiden verkosto laajenee ja vahvistuu, hankesuunnittelijat auttavat susialueiden asukkaita ja reviiriyhteistyöryhmien toimintaa kehitetään.
Yhteistyö ja keskustelu kansalaisten, suurpetoyhdyshenkilöiden ja viranomaisten välillä lievittää suteen liittyviä kielteisiä asioita, kuten pelkoa, huolta ja vahinkoja. Yhteistyön avulla tieto susien liikkeistä ja hyvistä käytännöistä suojata koti- ja tuotantoeläimiä leviää.
Suomessa on jo olemassa olevia verkostoja, joiden tehtävänä on viedä paikallisen tason susitietoa tutkijoille ja viranomaisille ja toisinpäin. Näitä verkostoja ovat suurpetoyhdyshenkilöverkosto ja reviiriyhteistyöryhmät.
SusiLIFE-hankkeessa vuorovaikutusta ja yhteistyötä susialueilla parannetaan kehittämällä ja tukemalla olemassa olevia verkostoja. Lisäksi hankkeen työntekijät tekevät yhteistyötä susialueiden asukkaiden kanssa vahinkojen ennaltaehkäisyssä ja susiin liittyvien konfliktien hoitamisessa.
Suurpetoyhdyshenkilön avulla kansalaisen havainto siirtyy osaksi tutkimusta
Vuodesta 1978 toiminut vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden verkosto on tärkeä osa suurpetojen seurantaa. Petoyhdyshenkilöt ovat paikallisia ja koulutettuja asiantuntijoita, yleensä metsästäjiä, jotka käyvät tarkastamassa ja määrittämässä suurpetohavaintoja. Havainnot kirjataan TASSU-järjestelmään ja Luonnonvarakeskus käyttää niitä suden kanta-arviossa. Riistanhoitoyhdistys nimeää petoyhdyshenkilöt ja Suomen riistakeskus koordinoi verkostoa.
SusiLIFE-hanke päivittää suurpetoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaaleja. Koulutusmateriaalit viedään verkkoon e-kurssin muotoon. Jatkossa petoyhdyshenkilöt voivat kouluttautua esimerkiksi DNA-näytteiden keräämiseen. DNA-näytekeräys on tärkeä linkki vapaaehtoisten ja tutkijoiden välillä. Suurpetoyhdyshenkilöiden avulla susien DNA-seurannasta tulee aiempaa kattavampaa. Petoyhdyshenkilöiden avulla tuotetaan alueellista tietoa ja koosteita. Yhtenä tietokanavana toimii kaikille avoin luonnonvaratieto.luke.fi (aiemmin riistahavainnot.fi), jota kehitetään hankkeen aikana käyttäjäystävällisemmäksi.
Suurpetojen havainnointiin osallistuvien määrää lisätään, ja verkosto laajenee. Toimintaan saa jatkossa liittyä metsästäjien lisäksi myös muita luonnossa liikkujia. Kun verkostoon saadaan lisää vapaaehtoisia, yksittäisten vapaaehtoisten työtaakka kevenee. Lisäksi maantieteellisesti laajempi ja koko Suomen kattava verkosto on aiempaa läpinäkyvämpi ja luotettavampi.
Koulutusmateriaalin jatkeeksi luodaan kurssikoe, joka lisää verkoston osaamista ja asiantuntijuutta. Osaaminen osoitetaan jatkossa hyväksytysti suoritetulla verkkokokeella. Uudistus varmistaa riittävän tietotason kaikille verkoston jäsenille.
Reviiriyhteistyöryhmien toiminta vakiintuu
Reviiriyhteistyöryhmät kokoavat paikallisia sidosryhmien edustajia keskustelemaan susiin liittyvistä kysymyksistä. Yhteistyöryhmien tavoitteena on antaa susireviirillä asuville aika ja paikka käsitellä susiin liittyviä aiheita yhdessä. Ryhmät parantavat riistahallinnon, -tutkimuksen ja kansalaisten suhteita susiasioissa sekä vähentävät ristiriitoja. Reviiriyhteistyöryhmien toimintaa koordinoi Suomen riistakeskus.
SusiLIFE-hanke kehittää ryhmien toimintaan selkeät työskentelyohjeet ja auttaa ryhmiä käymään vuoropuhelua paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke järjestää eri alueiden reviiriyhteistyöryhmille yhteisseminaareja. Näin parhaat käytännöt saadaan jakoon.
Toimenpiteiden aikataulu ja tuotokset
Hankkeen suunnittelijat ja eräpartio tekevät yhteistyötä susialueiden asukkaiden kanssa koko hankkeen ajan.
Vuonna 2020 järjestetään seminaari reviiriyhteistyöryhmille. Suurpetoyhdyshenkilöiden kurssimateriaalin kehittämistyö käynnistyy.
Vuonna 2021 petoyhdyshenkilöiden digitaalista e-kurssia testataan.
Vuonna 2022 reviiriyhteistyöryhmien työskentelyohjeet ja petoyhdyshenkilöiden e-kurssi julkaistaan.
Vuonna 2023 kaikilla kiinnostuneilla susireviireillä toimii yhteistyöryhmä, kaikki ryhmät on koulutettu uusiin toimintaohjeisiin. Puolet petoyhdyshenkilöistä on suorittanut uuden e-kurssin.
Vuonna 2024 petoyhdyshenkilöiden koulutusta jatketaan, ja reviiriyhteistyöryhmien toimintaa tuetaan.
Vuonna 2025 järjestetään kolme seminaaria petoyhdyshenkilöille ja kaikki verkoston jäsenet ovat suorittaneet uuden e-kurssin. Uusille susireviirialueille perustetut yhteistyöryhmät on perustettu uuden työjärjestyksen mukaisesti.
Hankkeen jälkeen Suomen riistakeskus jatkaa viestintää ja vuorovaikutusta susialueiden asukkaiden kanssa. Suurpetoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali on avoimesti saatavilla verkossa. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus tekevät jatkuvaa yhteistyötä suurpetoyhteyshenkilöiden verkoston tukemiseksi. Reviiriyhteistyöryhmät tukevat alueen asukkaita ja välittävät paikallista tietoa riistahallinnolle.
Kansikuva: © Metla / Erkki Oksanen
